1260621831_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Nyt hirtti kiinni tietokoneen kanssa. Se on jo kauan toiminut kuin täi tervassa. Kuumenee niin, että munat voisi paistaa siinä päällä. Miettii ja tuumii, heittää vähän väliä ulos milloin verkosta, milloin muuten.

Aamun lehellä oli mainos tarjouskoneesta. Hyppäsin koslaan ja kurvasin kauppaan tohkeissani. Parkkipaikkaa ei meinannut löytyä, kun kaikki olivat lähteneet hakemaan joulutunnelmaa marketista. Siinä samassa yhteydessä on muitakin kauppoja, mm. tämä kodinkonekauppa, johon olin menossa.


Marketin sisääntuloaulassa kaikui mieskuorolaulu niin komiasti, että ei kun seis, ja kuuntelemaan laulua. Mielestäni kuorolaulu on mahtavaa kuultavaa, varsinkin mieskuorolaulu. Sitä en ohita missään tilanteessa.

Pistäydyin siitä konekauppaan, kun huomasin, että se laulu kuuluu myös sinne.
Etsin myyjän, ja sanoin, että otan yhden tietokoneen, tuon tuolta seinustalta. Mennäänkö lähemmäs katsomaan, kysyi poika. No mikäpäs siinä, kalpittiin peräkkäin koneen luokse.
Minulla oli yksi kysymys. Missä on takuuhuolto ja kuinka se toimii. Ei muuta kysyttävää. No, kerroin sitten myyjälle, että olen näitä jo tässä muutaman viikon katsellut ja vertaillut hintoja, ja päätynyt tähän laitteeseen. Kun siinä nyt tänä aamuna oli satasen alennus hinnassa, päätöksenteko oli helppo.

Kun poistuin kaupasta, jäi kuulumaan upea “Maa on niin kaunis”. Ihan oli jouluinen, rauhallinen olo. En suin surmin työntynyt sinne markettiin. Sielläkin oli toisenlainen jouluinen olo varmaan asiakkailla.

Nyt minulla on pahvilootassa upouusi kannettava asentelua vailla. Se jää ensi viikkoon.


Ja sanomattakin on selvää, että tämä vanha kone toimii nyt kuin ajatus.