Tavanomainen arkipäivä. Lippu tankoon, ruotsalaisuuden päivä. Ajoneuvo liikkeelle ja kauppareissulle kylille. Hautausmaalle kynttilät viemään isäinpäiväksi, ruokakauppaan, kirje postiin ja siinäpä ne asiat. Paitsi että vielä tuntuu olevan jotain säätämistä, ei kerrota minulle. Taidan tuhahtaa jotain odottamisesta.
No jo on kumma, mitä tässä vielä kupataan, paleleekin istua tässä autossa. Kaulukset pystyyn ja oikein marttyyrimainen ilme kun joutuu istumaan ja odottelemaan ties mitä.
Auton ovi aukeaa ja ovenraosta ilmestyy kolme punaista ruusua.
Kiitos 11 yhteisestä vuodesta (ei sentään hääpäivä, sen verran muuten yhteistä taivalta).
Glup…, mistäköhän niitä irtokieliä oikeasti voisi hankkia… Nolostunut

1257795305_img-d41d8cd98f00b204e9800998e