Päivälleen vuosi sitten ajelin synnyinpitäjääni tapaamaan iäkästä äitiäni. Äiti ilahtui aina kovasti, kun laulelimme tapaamistemme aikana. Keskustelusta ei juurikaan tullut sen valmiimpaa, koska hän eli kymmenien vuosien takaisessa elämässä.
Mutta laulujen sanat ja nuotit eivät olleet unohtuneet …häneltä. Minä jouduin välillä vähän “hyräilemään“, kun ei ihan kaikki vanhojen laulujen sanat muistuneet mieleen.


Läksin pois hyvillä mielin, äiti jäi kovasti hyväntuulisena huoneeseensa, ja huikkasi vielä ovelle, että tulehan taas niin lauletaan.

Viikon päästä, kun puin sairaalan kappelissa äitiä hänen viimeiselle matkalleen, yritin laulaa, kuten olin luvannut.
Eipä siitä oikein mitään tullut, itku tuli… ihan niin kuin nytkin.

1258652468_img-d41d8cd98f00b204e9800998e