Loppukesästä aloittamani syyssiivous on edennyt siihen vaiheeseen, että tämä pakkasviikko on kulunut kierrätyksen merkeissä. On tässä syksystä lähtien pientä huilia ollut välillä. En ihan taukoamatta ole siivonnut, ja se hyllypaperi on vieläkin rullalla.Nauru
Lähtihän tuo projekti vähän lapasesta, kuten Kimi Räikkösen auto Tunturirallissa. En ole ihan varma onko kirpparille vienti- vai tuontipuoli voitolla.
Vajaan vuoden sisällä olen ollut tyhjentämässä kolmea huushollia, ja siitä sain kimmokkeen tyhjentää oman pesäni joutavasta, minulle tarpeettomasta tavarasta.

Ensimmäisen tyhjentämäni talouden haltija kuului joukkoon “tavaraan ei saa kiintyä”. Fyysisesti tyhjennys oli helppo, henkisesti ei.
Toisen talouden 30 vuotias mieshenkilö nyppi tarkkaan harkiten muutettavat tavarat, ja “sitten ajetaan peräkärry oven eteen ja loput sinne ja kaatopaikalle”. No eihän se niin käy, käyttökelpoista tavaraa ei viedä kaatopaikalle. Siitä seurauksena on omissa nurkissani pyörinyt kampetta odottamassa kirpparille vientiä.
Kolmas tyhjennyksen kohde onkin ollut se tyypillisin. Kaikki laitetaan talteen mahdollista myöhempää tarvetta varten. Jos se tarve tulee, ei muisteta, että siihen olisi jo tarvittava kapine. Ja jos muistetaankin, ei ainakaan löydetä sitä, joten helpompi on kipaista hakemaan paikallisesta sitimarketista.

Mutta mitä kaikkia aarteita löytyykään kaappien ja vinttikomeroiden uumenista.
Juuri niitä unohdettuja joskus talteen laitettuja.  Niistä myöhemmin.

Toinen päivitys koskeekin sitten vetoketjunkiinnisaamistavoitetta maaliskuunyhdeksästoistapäivä. (uudenvuoden tavoite… ei lupaus, jokunen sentti pois vyötäröltä).
Sen verran asian eteen on tehty, että jumppapallo, -kuminauha ja puntit on etsitty esille. Uimahallin jumppa-aikataulu on tulostettu, ja …niin.. siinähän se.

1264840079_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Tämän voisi kai luonnehtia niin, että projekti on aloitusta vaille valmis.