1265641086_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Viime viikkojen kamppeiden inventoinnissa osui käteen “Vuotuinen ajantieto“ . Sieltä selvisi, että 2.2. on oikea kynttilänpäivä. Erinäisten juhlapyhien vähentämisen ja siirtelyn seurauksena se oli esimerkiksi tänä vuonna vasta viime sunnuntaina, siis 7.2.

Kynttilänpäivän merkityksestä on lukuisia kirkollisia ja pakanallisia selityksiä.
Jossakin on kauniisti sanottu, että Maria vei Jeesus lapsen siunattavaksi temppeliin 40 päivän päästä syntymästä. Toisen selvityksen mukaan Maria meni “kirkottelemaan” itsensä 40 päivän päästä synnytyksestä. Nainen oli synnytyksen jälkeen seitsemään päivää saastainen, ja sen jälkeen piti pysytellä vielä 33 päivää kotosalla, jonka jälkeen sai mennä temppeliin uhraamaan puhdistusuhrin.

Maallisemmin kynttilänpäivällä on suurempi merkitys kevään tulon kannalta:
Ensimmäisestä suojasta kynttilän jälkeen on yhdeksän viikkoa sulaan veteen, jäiden lähtöön, tai kymmenen viikkoa kyntöön tai kaksitoista viikkoa ohran kylvöön.
Sääennuste: Kun ei kylmä kynttelinä eikä pauku Paavalina, kylmää kynnet kyntäjältä.
Jääpä nähtäväksi kuinka vanhan kansan ennusteet pitävät paikkansa.

Joka tapauksessa vanhan sanonnan mukaan talven selkä taittuu kynttelinä (paitsi hämäläisillä Sipinä, eli 15.2., mutta hämäläisethän myö tiijetään…)

Kevät tekee tehtäväänsä, tuuli tiputtelee lumia puista ennen suojasäiden tuloa.

Kuva muutaman viikon takaa…

1265641156_img-d41d8cd98f00b204e9800998e


…ja viime viikolta, lumikuorma oksilla on kovasti keventynyt.

1265641109_img-d41d8cd98f00b204e9800998e