Kierrätysviikko sujui lähes suunnitelman mukaan. Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen lähti siinä alkumetreillä tosin mopo vähän  keulimaan, mutta ei kovin pahasti. Minkäs tähen joku oli jättänyt roskakatokseen pari hyvää julistetaulua ja rottinkikorin. Korjasin talteen.
Paikat on molemmille tauluille ja korille löytyneet. Eivät täytä kaappeja eikä vinttiä.

1265376565_img-d41d8cd98f00b204e9800998e


1265376434_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1265376522_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Viikon verran tyhjentelin kaappeja ja vinttikomeroa, ja kuskasin kampetta kirpparille. Kiitettävästi muutti käyttökelpoinen, minulle tarpeeton tavara uuteen kotiin, jonkun toisen ristiksi tai parhaassa tapauksessa tarpeeseen. Mikä myös kovasti ilahdutti, löytyi paljon sellaista aikoinaan talteen laitettua, minkä olin unohtanut. Esim. lähes 50 vuotta vanha herbaario, ja jotain muutakin, mistä ehkä sitten myöhemmin lisää. Mutta mikä käsittämättömintä, myös suklaalevy. En ymmärrä, miten on säästynyt. Löytyi sellaisesta paikasta, että piiloon olin sen ilmiselvästi laittanut… itseltäni.
1265376476_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Kirppari on mielenkiintoinen paikka. Ihmiset ovat hyväntuulisia ja kiireettömiä. Osa myyjistä on ihan ansiomeiningillä, ja mikäpäs siinä. Yhdessä “ammattilaisen” pöydässä oli mm. myynnissä  email-lautaine (osoittautui emalikupiksi) ja nevostoliito-lautaine (mahtoi olla itärajan takaa joskus tuotu, kovin oli kultakoristeinen, kaunis).
Suurin osa taitaa olla itseni kaltaisia kaappien tyhjentäjiä, jotka viikon verran myyvät, ja loput viedään SPR:n Konttiin. Kotiin ei kuskata yhtään mitään takaisin.

Eikä sitä tappioksi tarvinnut tehdä minun, harrastelijankaan. Yksi hierontakerta, yksi kampaajakäynti, yksi ulkoruokinta ja vielä tulppaanikimppu rahoitetaan pöydän tuotolla.
Tarpeeton kaappien täyte vaihtui hyvinvointipalveluihin.

1265376690_img-d41d8cd98f00b204e9800998e