1268576294_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Siinä ne nyt poseeraa vierekkäin, vanha ja uusi sininen Rex. Purkista ja väristä päätellen ei sama tuote kuin vuonna 1983, jolloin toinen näistä on ostettu. Ei sinne päinkään!
Tiedustelin voidetehtaan toimitusjohtajalta, mahtaako voiteen resepti olla sama kuin 80-luvulla. Ei tiennyt ihan varmaksi, kun ei ollut ihan niin vanhoja reseptejä systemaattisesti talletettu, ja kun yrityskin on vaihtanut omistajaa siinä ajassa pari kertaa. Epäili koostumuksen olevan saman, ja totesi viestissään, että Sininen Rex on yksi Rexin lippulaivoista. Ei turha rasva!


Johtoportaalle viestinnästä puheenollen olen minä kirjoittanut Nokian kumikenkätehtaan johtajallekin kun kontiot ei kestäneet kuin 19 vuotta, ja sanomalehden päätoimittajalle kun lehdenjakaja alkoi tuoda lehteä luukkuun mihin aikaan sattuu. (No nyt taas meinaa lähteä vähän käsistä…) Mutta alkoi siinä lehtikin tulla ajoissa.Hymy
Palataanpa alkuperäiseen “asiaan”: Nyt jos se voide ei vielä toimi suksessa odotetulla tavalla, vien purkin kauppaan takaisin ja kerron, että p**kan möitte ja minä ostin.
Paitsi että…hmm… kun en sitä ostanutkaan itse. Lahjaksi sain, kaksivuotis hääpäivälahjaksi. Parasta mitä olisin voinut toivoa (ja taisi tulla ääneen mainituksikin), joten syytä olla tyytyväinen. Mutta syytä on voiteenkin toimia!
Voi minua kiittämätöntä.
Ojensin minäkin lahjan miehelle, mutta otin takaisin, kun syntymäpäivä on niin lähellä. Menee samoilla lahjomisilla. Ojennan sen uudelleen syntymäpäivänä, parasta olla iloisesti yllättynyt . Laitanpa siitä kuvan sitten syntymäpäivän jälkeen. Jos vaikka unohtaisi mitä on saamassa, ja oikeasti ilahtuisi. Turha toivo, meidän liitossa muistaminen jakautuu niin, että minen muista mittään ja mies ei unoha mittään, siis keskimäärin hyvämuistinen avioliitto.
Uudenvuoden tavoite (ei lupaus ) porskuttaa myötätuulessa. Toppahousun vetoketju mitä luultavimmin mahtuu kiinni ensi perjantaina, 19.3. Siihen on oma osuutensa, eikä kovin pienikään osuus, maailmanlopun vatsataudilla, joka tyhjensi takin ihan totaalisesti. Kellonympärys tyhjennystä, puolitoista kellonympärystä lähes koomassa nukkumista, ja nyt yritys päästä jalkeille. Ja kun kahvia eikä mitään muutakaan ole voinut  yökkimättä edes ajatella, päänsärky on ollut pari päivää päällä.
Jokohan tuo sairaustilanne olisi tarpeellisella tarkkuudella raportoitu.
Äskeinen pieni ulkoilulenkki aurinkoisessa kevätilmassa ja väkisin siemaistu kahvikupillinen ovat tehneet tehtävänsä.
Tämähän taitaa tästä kirkastua!
Hei, nyt on kevät!

1268576318_img-d41d8cd98f00b204e9800998e