Oli toisena pääsiäispäivänä vähän kiirettä kiinteistönvälittäjällä. Oli vapaapäivä kaikilla muillakin kuin eläkeläisillä, joten oli sopivaa aikaa tarkkailla vapaita asuntoja.
Tämä pariskunta bongattiin pilkkireissulla. Ovat katselemassa vähän rauhallisempaa lähiötä asuinalueekseen. Eivät ole ajatelleet ihan pihapiiriin asettua taloksi kuten sinitiaiset.


1270580944_img-d41d8cd98f00b204e9800998e


Täällähän näyttää mukavan rauhalliselta, vai mitä Kyösti?


1270581018_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Vai miten olisi täällä tien toisella puolella…


Kaikilla asunnonetsijöillä ei mennyt ihan yhtä hyvin. Lieneekö tämän luojanluoman talviasunto täyttynyt vedellä, ja oli onneton lähtenyt kolostaan tielle etsimään kuivempaa kotia. Huonosti oli käynyt kohtaamisessa ilmeisesti auton kanssa. Mutta kaunis on elukka. Enpä ole ennen ihan niin tarkkaan katsellutkaan kuinka kauniit värit ja herkät “sormet” ja varpaat on raajoissa.

1270581248_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Ikä on tainnut tehdä tehtävänsä. Minä, syksyn suurenmoisuuden suitsuttaja, huomaankin  nauttivani yhä enemmän kaikista vuodenajoista. Enpä muista milloin talvi olisi tuntunut niin mukavalta kuin mennyt talvi. Kevät näyttää menevän samalla intoilulla. Tuskinpa tuleva kesä, (jolla ei ole vielä mitään kiirettä saapua) tekee poikkeusta. Syksyn mahtavuus onkin itsestäänselvyys… minun ajatusmaailmassa.

Kaikelle tälle on yksi yhteinen tekijä, luonto. Sitä kauttahan näitä asioita peilailen. Luonto on tasapainossa itsensä kanssa. Jospa se tasapaino tulee sitä kautta omien korvien väliinkin.
Sietää olla silmä kirkkaana ja korva tarkalla kuulolla.
Luonto on ihmeellinen!