Tiedättekö ihmiset, mitä pääministerimme on mennyt tekemään Saksan maalle. KIELIOPPIVIRHEITÄ!
Ihan oikein luitte!
Näin uutisoi lehti, oikein STT:n toimittajan voimin.
Suora lainaus sanomalehdestä: “Vastatessaan vapaasti kysymyksiin K:n saksa kulki mukavasti, joskin sisälsi myös annoksen kielioppivirheitä.”
Voi pyhä jysäys!!!
Ei ole aiemmat pääministerit tainneet käydä tekemässä ulkomailla (ainakaan kielioppi)virheitä. Tulkki on tainnut hoitaa puhepuolen.


Ihan kuin 60-luvulta! Luulisi jo, ettei tänä päivänä edes kehdata mainita noin typerää asiaa. Jos joku pystyy kommunikoimaan vierailumaan kielellä, tullen vielä ymmärretyksi, onhan se jo kova juttu. Tuskin saksalaisissa lehdistössä uutisoitiin, että Suomen pääministeri se kävi täällä tekemässä kielioppivirheitä.

Kaikki me 60-luvulla koulua käyneet tiedämme, kuinka kamalaa oli kielten kokeissa, jos teki virheitä.
Jos sattui jotain osaamaan, sitä ei huomioitu mitenkään, virheet sitäkin voimallisemmin.
Niitä opettaja suti punakynän kanssa alleviivauksin. Ja pahin oli sanajärjestys. Herrantähden jos sanat eivät olleet oikeassa järjestyksessä, siitä tuli penalttia oikein kunnolla.
Puhetta ei tarvinnut ymmärtää, eikä sen oman puhumisenkaan kanssa ollut niin väliä, kunhan sanat oli paperilla oikeassa järjestyksessä.
Onko ihme, että meitä suomalaisia sanotaan kansaksi, joka vaikenee useilla kielillä.

Huh! Nyt se on saatu ilmoille, vieläkin on posket punaisina ja kynsikin katkesi etusormesta kun naputtelin niin voimallisesti.

Ja toinen median törppöily, josta niin mieleni pahoitin.
Paikallisradiossa eilen aamulla toimittajatyttyräinen kauhisteli, kun oli aamulla niin kauhea syksyinen sää. Piti ihan hanskat laittaa käsiin ja tuulipukua päälle, kun fillaroidessa tulee niin kamalan kylmä. Nyt se syksy on tullut!

Niin pitikin, sanon minä tähän väliin.

Kappas kun pilvet häipyivätkin taivaalta. Sininen taivas, aurinko paistoi, oli niin kaunista kuin olla saattaa, niin eikös toimittaja ilmoittanut, että “ei se syksy vielä tainnutkaan tulla. Kesä näyttää jatkuvan”.

Miten niin, sanon minä. Siis eihän se syksy miksikään kesäksi muutu takaisin, jos sää kirkastuu. Kyllä se niin näyttää olevan, että syksy on joidenkin ajatusmaailmassa synonyymi masentavalle, sateiselle, rämpsyiselle säälle.  Onhan se sitäkin, mutta paljon paljon muutakin. Nih!

Nyt on vähällä taas lähteä lapasesta tämä syksyjuttu. Lupaan, tai lupaan ainakin yrittää olla seuraavassa kolmessa postauksessa mainitsematta sanaa syksy.

Toistan, siis lupaan yrittää…

Nyt näyttää olevan elo sen verran kriittistä, että taijan lähteä tästä vähän mehtään…