Millä korjattiin kamerat, entä millä sidottiin morsiuskimppu, puhumattakaan palttoon helman korjaamista? Tai no palttoon helma korjattiin nitojalla joskus kiireisimpään aikaan. Ne kiireet sijoittuvat reilun 40 vuoden taakse.

Seuraa jälleen kerran kamera-asiaa, joten jos alkaa tympäistä, jätä tähän!

1334130974_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Te, jotka päätitte jatkaa vielä tämän jorinan lukua, arvatkaapa millä kameralla on otettu tämä kuva!

Sonylla, sillä vuonna 2004 ostetulla, pienen transistoriradion kokoisella, ja lähes näköiselläkin laitteella.  Sillä Sonylla, jonka luulin jo menettäneeni, kun se ei huolinut muistikorttia sisuksiinsa, vaan sylki sen pois.
Kuten olen tässä valitellut, puoli vuotta sitten ostamani uusi kamera lakkasi toimimasta pari  viikkoa sitten, ja on huollossa.  

Pistäydyin eilen verotoimistossa. Harras oli siellä tunnelma, lähes hartaampi kuin pääsiäisyön kirkossa. Miten se valtion virasto pistääkään hiljaiseksi kansalaiset.  Vuoronumeron valinta on jo oma prosessinsa. Siinä näytti jokainen käyneen viimeisen keskustelun sisään tullessa, siis keskusteli sen laitteen kanssa.  Vaihtoehtoja oli tosi monta. Aika villiltä näytti se numerotaulukin, jossa vaihteli ainakin neljää eri numerosarjaa.  Tarkkana piti olla, että huomasi oman vuoron tulleen.

No nyt eksyttiin taas vähän alkuperäisestä asiasta, siis tästä kamerajupinasta.

Olin palailemassa sieltä verotoimistosta, kun huomasin, että kulmille oli avattu uusi Giga-suuri kodinkoneliike. No mutta, jollen väärin muistanut, ostin Sonyn v. 2004 juuri sen ketjun liikkeestä, kaupungin lähiöstä.  Sen enempää tuumimatta nykäisin rivasta ja astelin puotiin. Asiakkaita haahuili hyllyjen välissä, myyjiä oli parittain jutustelemassa tiskin takana.
Kävelin myyjien eteen, ja sanoin, että nyt on kyseessä suuret asiat. Raitasolmioiset nuoret miehet terästivät kuuloaan.

Tiedustelin, olisiko mahdollista saada kahdeksan vuotta vanhaan kameraan huoltoa. Myyjä kysäisi, oliko laite minulla mukana. Olisivat varmaan nuoret miehet ihan halunneet nähdä, millaista teknologiaa siihen aikaan oli, kun he mitä ilmeisimmin istuivat vielä pulpeteissaan peruskoulun ala-asteella ja odottivat hammaskeijun vierailuja.
“Ei ole laite mukana, kun huomasin ihan ohi kulkiessani, että olette tähän liikkeen laittaneet.”
“Kaksi vuotta sitten” totesi myyjä.

Kerroin huoleni.  Myyjä epäili vähän, että saattaisi tulla aika kalliiksi sen ikäisen kameran korjaus, ja vara-osienkin saanti saattaa olla vähän tuskallista.  Mutta että saisiko sen kortin vaikka teipillä tungetuksi sinne kameran sisään.

Kyllä sai!

Olkoon vaan uusi kamera huollossa ihan niin kauan kuin huvittaa!
Eläköön ilmastointiteippi!